torstai 22. joulukuuta 2011

Valoa, kiitos!

Miten tämä syksy onkaan mennyt niin nopeasti? Pikakelauksella pimeässä. Muutama neulomus on valmistunut, mutta ne odottavat hetkeään, koska (kuten kuvista näkyy) valoa ei ole liiemmälti. Vaan tästä se lähtee, vuoden lyhimmästä päivästä taas valoa ja kevättä kohti.

Onneksi kuitenkin nyt ollaan joulussa. Ensimmäisen kerran ikinä meillä on kuusi. Pipareita on sentään tehty ennenkin. Päiväkodintädit saivat teetä, mutta vaikka mielessä muhi montakin joulukortti-ideaa, niitä ei tänäkään vuonna lähetetty. Vaan ei haittaa yhtään. Olen päättänyt, että en suorita joulua tai ota siitä mitään stressiä: joulukorttirahatkin menivät varmasti paremmin tarpeeseen näissä perinteisissä kohteissa.

Rauhallista joulua itse kullekin säädylle!

3 kommenttia:

Heidi kirjoitti...

Mäkään en ole ottanut mitään stressiä, osa lahjoista on vielä reippaasti tekovaiheessa, valmistuu kun valmistuu. Eilen aloin hakemaan joulufiilistä siivoamalla koko asunnon, siivous jatkunee tänään kunhan tässä heräilee :) Mutta kyllä sieltä se fiilis pikkuhiljaa tuli. Täälläkin on ensimmäistä kertaa oikea joulukuusi, liekö siihen hirveästi koristeitakaan olemassa, mutta onhan se kiva tunnelmantuoja.

Oikein hyvää ja rauhallista joulua sullekin!

Hepsi kirjoitti...

Sydämessä pienessäkin
asuu joulun taika.
Pysähdy siis Sinäkin,
nyt on juhlan aika.

Tunnelmallista joulua!

Jaana kirjoitti...

ressitön joulu on parasta mitä tiedän. Kun vaan muutkin olis yhtä viisaita kuin sinä. :))