Hetkinen

KesäYön Hullutuksen päättymisestä on viikko ja aistittavissa pientä taisteluväsymystä. Ei onneksi käsitöiden suhteen – kuluneen viikon aikana olen saanut pingotusta vaille valmiiksi yhden huivin, virkannut melko monta isoäidinneliötä ikuisuusprojektiin, neulonut ihan uuden projektin hihat puoliväliin sekä suunnitellut usean muun isomman ja pienemmän työn aloittamista – mutta kolme viimeiseksi valmistunutta KYHiä eivät ole saaneet omaa blogiraportointiaan. Ravelryyn sentään päivitin todistusaineistoa niiden valmistumisesta määräajassa.

KYH oli hyvä kokemus. Olen iloinen, että uskalsin osallistua. Sain tartuttua moneen pieneen projektiin, jotka ovat olleet listalla jo ties kuinka pitkään, mutta aina jääneet isompien jalkoihin. Sain myös käytettyä hyvän määrän varasto- ja jämälankoja: vain tiskirätteihin, Rock Island -huiviin ja Aran Room Shoes -tossuihin ostin uutta lankaa. Totesin myös käytännössä sen, minkä etukäteen jo tiesin: en oikein siedä kovin monta keskeneräistä projektia kerralla. Selvisin kuitenkin.

Ja niinkuin se yksinäinen, empivä karkkipäivävirkkuu sai kaverinsa, ne viimeiseksi valmistuneetkin saavat kyllä raporttinsa. Ihan kohta.